Neljäs viikko jo alkoi. Eipä tullut viime viikolla paljon blogia päiviteltyä, heh. Treeneissä on ollut haipakkaa, mutta mukavaa. Tällä hetkellä tuntuu, että gluteeniton on mennyt kivuttomasti. Oikeastaan ei tarvitse välttää kuin leipää ja pastaa. Ja joitain kastikkeita, mikäli ne on suurustettu jauhoilla. Nykyään löytyy ihan hirveät määrät luontaisesti gluteenittomia jauhoja: riisi-, tattari-, manteli-, kookos- ja kikhernejauhot, to name a few. Ei ole siis kovin vaikea löytää korvaavia. Tähän mennessä kaipaan gluteenipitoisista jauhoista ainoastaan ruista. Vehnää tietysti tulee kaivattua esim. juhlissa, tai tilaisuuksissa, joissa on leivonnaisia. Tänä aikana on kuitenkin ollut ihanan yksinkertaista kun ei tarvitse käydä "pitäiskö vai eikö pitäis syödä pullaa"- keskustelua päässään kun on selvä päätös, että ei. Korostan, etten silti halua elää loppuelämääni kieltäytyen. Helpotus onkin ennen kaikkea tullut tilanteisiin, joissa vehnän syöminen ei edes toisi mitään "lisää" tilanteeseen. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. :) Muutenkin on tullut pohdittua syömisen motiiveja. Sosiaalisuus on mielestäni aina hyvä syy syödä lähes mitä vain ilman huonoa omatuntoa, mutta tylsistyminen tai yksin sokeriövereitten vetäminen tuntuu harvoin vaivan arvoiselta.
Luulen, etten halua jatkaa gluteenitonta tämän neljän viikon kokeilun jälkeen, koska sillä ei tähän mennessä ole kyllä ollut mitään vaikutusta ihoon. Se on yhtä kuiva ja hilseilevä kuin kaksi viikkoa sitten. Punoitus on tosin vähentynyt. No joo, tiedostan kyllä, että neljä viikkoa on lyhyt aika niinkin suureen prosessiin kuin ihon paranemiseen. Pitäisi kokeilla kolmea kuukautta. Pitäisi ja pitäisi ja pitäisi.
Tänään mulla on taas akupunktio. Denis kehoitti viimeksi lopettamaan kahvinjuonnin, sokerin ja liian raa'an ruoan syömisen. Kahvin siksi, että se laittaa elimistön kierroksille ja stressitilaan ja atooppinen ihottuma reagoi aina stressiin. Sokerin siksi, että se ruokkii kaikkea tulehdusta. Raa'an siksi, ettei mun elimistö kykene ottamaan siitä kaikkea ravintoa imeytymisongelmien takia.
Katsotaanpas. Moi Denis, en ole lopettanut kahvinjuontia, en erityisemmin vältellyt sokeria ja olen edelleen syönyt päivittäin salaattilounaan. Tosin viimeiseen olen usein lisännyt kalaa. Haha. Oon hyvä potilas! Mutta ylpeydellä voin sanoa, että olen ollut paljon RENNOMPI! Se on mielestäni tärkein asia. Kokeilin lopettaa aamukahvini (juon vain aamuisin), mutta tunnin päästä treenien alkamisesta oli aivan hirveä olo. Sitten join aina tauolla kupin tai kaksi. Totesin, ettei tähän saumaan nyt kahvin jättäminen onnistu. Sellaista se on. :) Tiedostan kyllä riippuvuuteni. Aamukahvi on vain niin ihana hetki...
Viikonloppuna olin taas mökillä. Poimittiin jälleen ahomansikoita ja sunnuntaina myös 40 litraa puutarhamansikoita Kiskosta eräältä tilalta. Mökillä on ihanaa.
Nyt treeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti