Viikonloppu meni ihanasti mökillä. Oli aivan ihanaa saunoa ja uida järvessä. Saatiin uskomaton saldo ahomansikoita, 10 litraa! Unbelievable. Yleensä niitä kerätään mukin pohjalle tai pujotetaan heinään. Pakastettiin niitä lähes 50 minigrip-pussia! Ah miten ihanaa niitä on syödä keskellä talvea ja fiilistellä kesää.
Jaahas. Iho on kuivahko. Viikonloppuna tuli syötyä sokeria jonkun verran. Suklaata, rahkaa, lettuja. Letut onnistui gluteenittomana versiona aika hyvin! Käytettiin tattari- ja riisijauhoja. Himoitsin mäkillä ruisleipää todella paljon. Täytyi tehdä perunarieskoja lievittämään tätä halua. Ne on muuten älyttömän helppo tehdä. Ja hyviäkin! Summa summarum, mökillä oli ihanaa ja nautin joka suupalasta, naurusta ja vesipisarasta iholla.
Viime viikko oli kyllä rankka. Olen pohtinut todella paljon tämänhetkistä suhdettani ruokaan. Olen kiitollinen, että sain parin päivän sisällä jutella kahden osaavan ihmisen kanssa ihostani ja ruokavaliostani. Sekä Denis, että ihana kosmetologi ja ravintovalmentaja Cindy kehottivat vähentämään reilusti raakaa ruokaa. Hämmennyin aluksi todella paljon. Sitten totesin, että se tuntuu todella hyvältä ja oikealta. Tarkoitus on lisätä kypsennettyä kasvisruokaa, sekä syödä yhdestä kolmeen kertaan viikossa lihaa tai vaalealihaista kalaa. Tärkein oivallus on kuitenkin tähän mennessä ollut armo. Haluan olla armollisempi itseäni kohtaan. Terveellisinkään ateria ei tee mulle sen parempaa oloa kuin esimerkiksi hyvässä seurassa nautitut muurinpohjaletut. Mitä rennompi pystyn olemaan, sen parempi olo mulla varmasti on. En halua, että kaikki ajatukseni pyörivät ruoan ympärillä. Olen silti iloinen, että olen ollut gluteenittomalla, koska olen oppinut tekemään hyviä ruokia. Saatan kokeilla ruisleivän lisäämistä ruokavalioon jo tällä viikolla. Jos siltä tuntuu. Aion myös pitää taukoa jatkuvasta tiedonhausta ja blogien selailusta.
Hyvältä tuntuu. Kiitos avusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti