Meditointia

Mulla on ollut jo monta postausta mielessä useaan kertaan. Ne on kaikki tuntunut selkeiltä jutuilta, mutta kun en ole heti kirjoittanut niistä, ne on osittain unohtunut. Ei voi mitään. Elän aika kiireistä aikaa, kun enskari on puolentoista viikon kuluttua.

Pitemmittä puheitta haluaisin kirjoittaa ajatuksia meditoinnista. Se on sarjassamme "joo pitäis tehä sitä". Kuitenkin aika harvoin sitä tulee tehtyä. Mun meditoinnit on varmaan laskettavissa kahden käden sormilla, ellei jopa yhden, heh. Mun sisko on vetänyt muutamia medishetkiä ennen kun ollaan aloitettu treeni, ja ne on tuntuneet kivoilta. 10 minuutin istuminen risti-istunnassa piristää ja selkeyttää oloa kummasti. Jos ennen meditointia on tuntunut väsyneeltä, niin sen jälkeen tuntuu usein, että näkee kaiken kirkkaammin ja sisimmässä on valoisa olo. Olennaista siskon vetämissä harjoitteissa ja niiden "onnistumisessa" on se, että joku toinen on ikään kuin ohjannut ne tilanteet. Vaikka kyse onkin vain kellon laittamisesta ja hetken käyntiinpanemisesta, se on silti helpompi tehdä kun sen tekee porukassa. Haluaisinkin ottaa meditoinnin omaksi tavaksi, mielellään sännölliseksi.

Meditoinninhan ei välttämättä tarvitse olla selkeä hetki, jolloin istuu lootusasennossa, vaan mun mielestä olennaista on se, että koittaa rauhoittaa mielen yhteen asiaan, esim. hengityksen tarkkailuun. Myös urheilu, ruoanlaitto tai laulaminen voi olla meditatiivista. Mä kuitenkin haluaisin opetella se "perinteisen" version, koska koen, että mulla olisi siinä oppimista.

Syy miksi haluaisin opetella meditoimaan, on sen vaikutus stressiin. Olen varma, että meditointi auttaisi hallitsemaan mieltä, ja sitä kautta vaikuttaisi ihottumiin. Olen aika meneväinen ihminen, usein monta rautaa tulessa jokaisella elämän osa-alueella. En halua muuttaa sitä mitä luonnostani olen, mutta kärsivällisyys on mun heikko kohtani. Äsken meditoin 9 minuutin ajan. Laitoin kellon soimaan ja kävin risti-istuntaan. Välittömästä pääni täyttyi ajatuksista. "Joo kohta lähen teatterille maskiin ja sit lämmittelen, minkä lämpän tekisin? Hei nyt et mieti sitä, keskity tähän hetkeen. Kelle mun pitikään tekstata? Hei joo nyt katon sen yhen jutun netistä. EN KATO ku oon vaan. Hei voisin nyt vihdoin saada blogipostauksen aikaseksi kun oon missannut niin monta ajatusta. Joo kirjotan tästä meditoinnista. Miks mietin blogia ku mun ei pitäis tarttua mihinkään ajatukseen vaan nähdä ne ja päästää irti." About tällaista kuhinaa kävi mun päässä. :D Voisi siis sanoa, että jos tuntuu, ettei tiedä mitä asioita pitikään tehdä, voi sulkea silmät ja koittaa olla ajattelematta mitään. Satavarmasti silloin pää täyttyy vaikka mistä asioista.

Koitin keskittyä hengitykseen ja tein huomioita kehostani. Olin tosi jäykkä. Niska naksahteli koko ajan ja selkä oli jännittynyt. Tuntui, että istun ihan vinossa. Hengitys ei kulkenut vapaasti, mistä kertoi haukotuksentarve. Joka tapauksessa olen iloinen, että meditoin! Olin miettinyt päikkäreiden ottamista, mutta luulenpa, että nuo 9 minuuttia piristi mua enemmän kuin torkuttamalla venytetyt unoset.

Iho elelee ihan omassa vuoristoradassaan. Nyt on huono hetki meneillään sen kanssa. Viikonlopun aikana oli kuitenkin peräti 4 päivää, että se oli hyvinkin sileä. :) Sen vaikutus mielialaani on välitön. Olen syönyt taas extra B-vitamiinia, ja lisännyt myös runsaasti öljykapseleita. Sellaisen huomion tein, etten voi ottaa suurta määrää vitaamineja aamiaisen jälkeen, koska mulle tulee todella kuvottava olo tunnin sisällä. Otin kahtena aamuna 2 B-vitamiinia, 1supervahvan D-vitamiinin, 2 kalaöljyä, 2 helokkiöljyä ja 1 sinkin, niin YÄK. Illalla pitäisi sitten ottaa vielä tuplaöljyt. Nyt annostelen kapselit pitkin päivää. Toimii paremmin.

Tällaista tänään!