Hei,
ajattelin päivittää tänne, että ihoni on nyt aika huonossa kunnossa. Kävin lääkärissä pari viikkoa sitten ja diagnoosi oli suunympärysihottuma eli perioraalidermatiitti. Lääkärin menin siksi, että ihottuma oli selvästi erilaista kuin mun normaali atooppinen ihottuma, joka on hilseilevää ja punoittavaa laajoilta alueilta. Tämä suunympärysihottuma on rakkulamaista. Olin jo diagnosoinut itse itseni ennen lääkäriäkin. Ironista on se, että olen hoitanut mun atooppista ihoa kortisonilla silloin tällöin, ja sehän on yleinen ohje atoopikoille. MUTTA, tämä perioraalidermatiitti eli POD saattaa aiheutua kortisonin käytöstä, eikä siihen saa missään nimessä laittaa kortisonia. GREAT!
Tässä kuvia viime viikolta.
Nää ovat suht maltillisia, tänään tilanne on paljon pahempi. Sain kolmen viikon antibioottikuurin, josta oon syönyt 2 viikkoa. Välillä se näytti rauhoittuneen, mutta nyt taas elää omaa elämäänsä. Tänään kävin kasvohoidossa, jonka olin varannut itselleni lomanalkajaislahjaksi monta viikkoa sitten. Ei ehkä olisi pitänyt, nyt kasvot on tulessa. Eihän se välttämättä hoidosta johdu, mutta anyway. Naama tuntui kyllä tosi herkältä ja muutamat naamiot ja kuorinnat piti samantien pyyhkiä pois kun alkoi kirvellä.
En jaksa millään ottaa tämän hetkisestä tilanteesta kuvaa, ehkä huomenna päivällä. Mulla oli viimeinen ensi-ilta Kouvolassa viime lauantaina, ja nyt alkaa vihdoin arjen rytmi helpottumaan. Olen odottanut sitä kauan. Olen ollut myös todella väsynyt ja stressaantunut. En siis yhtään ihmettele ihon tämänhetkistä tilannetta.
Kosmetologi sanoi aika jännän jutun tänään. Hän on myös reikihoitaja ja sanoi, että tehdessään mulle kasvohoitoa hänelle tuli mieleen lause: You have to find sweetness in life again.
Näinhän se on. I'm on it. :)
Heleää menoa
tiistai 25. helmikuuta 2014
tiistai 4. helmikuuta 2014
Helmikuu
Nyt on helmikuu ja minä postaan blogiin nyt jo! Tadaa... :D Suurimmat anteeksipyynnöt siitä, etten ikinä kirjoita tänne mitään. (Varsinkin Sanna, anteeksi. Oot kuitenkin mun uskollinen lukija.)
Syyt siihen, etten ole kirjoittanut:
1. Mun Samsung-puhelimen "kamera" alkaa tympiä. Mua nolottaa laittaa aina huonoja kuvia tänne. Monissa blogeissa, joita luen, kuvat on niin kauniita ja vaivalla muokattuja, lavastettuja yms. Moni bloggari on oikeasti kiinnostunut valokuvaamisesta ja harrastaa sitä. Mä otan kaikki puhelimella.. Olis edes iPhone, jolla saa parempia kuvia kuin mun vanhalla Samsungilla. Jos vaan ehtisin hankkia sen.
2. Syy numero kaksi liittyy edelliseen lauseeseen. En tee juuri mitään muuta kuin töitä. Kaksiosainen työpäivä tökkii todella pahasti. Tuntuu, etten saa tauolla (klo:14-18) mitään tehtyä. Hurraan jos saan itseni salille. Tai tehtyä ruokaa. Eli ehkä vois sanoa, etten ole ollut kauhean inspiroitunut. Välillä mulle tulee ohimeneviä ajatuksia "Tästä voisin kirjoitta blogiin", mutten vaan tee sitä.
3. Kolmas (teko)syy on se, että vaikka olen ottanut kuvia puhelimella sillä ajatuksella, että kirjoitan blogiin ihan kohta, mun Samsung-piuha on ollut kadoksissa. Kunnes tajusin, että se on koko ajan ollut keittiön ikkunalaudalla. Eli en voi enää tätä syytä käyttää.
Noh, alle kolmen viikon päästä mulla alkaa harjoitusvapaa koko loppukevääksi! Eli toivotan tervetulleeksi elämääni muitakin asioita kuin työ.
Nyt halusin päästä yli tästä tauosta, joten kirjoitan ihan mistä huvittaa.
Suurimpia iloja arjessa on mutteripannulla keitetty maitokahvi aamuisin. Ja siitä ilosta vielä suuremman tekee astiat. Ah. Ikävöin mun rakkaita astoita, jotka on varastossa odottamassa sitä hetkeä kun pääsen muuttamaan omaan kotiin. (Toivottavasti kevään aikana...) Tämä Lysti- muki on lapsille suunnatusta sarjasta, ostin sen itselleni piristykseksi Kouvolan Sokokselta, haha.
Toinen lempparimuki on myös Kouvolasta ostettu lohtulahja itselleni elämää piristämään. Iittalan vaaleanpunainen Sarjaton- muki. Ihanan tilava! Kuvassa myös toinen arkeni ilo, kynttilät! Enää en niin paljon polta niitä, koska kevättä kohti mennään. Syksyllä ne toi iloa paljonkin!
Tästä tuli "Heljän kotiarkea Kouvolassa"- postaus. Kuvassa vakiosalaatti, nam. Sisältää lehtisalaattia, kurkkua, tomaattia, avokadoa, kukkakaalia ja fetaa. Kastikkeena kurpitsaöljyä (paras keksintö ikinä. Ainakin mitä helppoihin salaatinkastikkeisiin tulee).
Jaahas nyt täytyy rientää maskisovitukseen. Palaan taas asiaan!
Syyt siihen, etten ole kirjoittanut:
1. Mun Samsung-puhelimen "kamera" alkaa tympiä. Mua nolottaa laittaa aina huonoja kuvia tänne. Monissa blogeissa, joita luen, kuvat on niin kauniita ja vaivalla muokattuja, lavastettuja yms. Moni bloggari on oikeasti kiinnostunut valokuvaamisesta ja harrastaa sitä. Mä otan kaikki puhelimella.. Olis edes iPhone, jolla saa parempia kuvia kuin mun vanhalla Samsungilla. Jos vaan ehtisin hankkia sen.
2. Syy numero kaksi liittyy edelliseen lauseeseen. En tee juuri mitään muuta kuin töitä. Kaksiosainen työpäivä tökkii todella pahasti. Tuntuu, etten saa tauolla (klo:14-18) mitään tehtyä. Hurraan jos saan itseni salille. Tai tehtyä ruokaa. Eli ehkä vois sanoa, etten ole ollut kauhean inspiroitunut. Välillä mulle tulee ohimeneviä ajatuksia "Tästä voisin kirjoitta blogiin", mutten vaan tee sitä.
3. Kolmas (teko)syy on se, että vaikka olen ottanut kuvia puhelimella sillä ajatuksella, että kirjoitan blogiin ihan kohta, mun Samsung-piuha on ollut kadoksissa. Kunnes tajusin, että se on koko ajan ollut keittiön ikkunalaudalla. Eli en voi enää tätä syytä käyttää.
Noh, alle kolmen viikon päästä mulla alkaa harjoitusvapaa koko loppukevääksi! Eli toivotan tervetulleeksi elämääni muitakin asioita kuin työ.
Nyt halusin päästä yli tästä tauosta, joten kirjoitan ihan mistä huvittaa.
![]() |
Arabian Lysti- muki |
![]() |
Iittalan Sarjaton- muki <3 |
Toinen lempparimuki on myös Kouvolasta ostettu lohtulahja itselleni elämää piristämään. Iittalan vaaleanpunainen Sarjaton- muki. Ihanan tilava! Kuvassa myös toinen arkeni ilo, kynttilät! Enää en niin paljon polta niitä, koska kevättä kohti mennään. Syksyllä ne toi iloa paljonkin!
![]() |
Vakiosalaatti |
Jaahas nyt täytyy rientää maskisovitukseen. Palaan taas asiaan!
perjantai 29. marraskuuta 2013
Huima arjen innovaatio
Musta on tullut todella mukavuudenhaluinen mitä tulee aamuihin. Mun täytyy saada syödä aamiaista n. 45 min ja siinä samalla vähän lukea blogeja tai kirjaa. Vitkastelu on kai oikea sana. Haluan herätä rauhassa, tehdä aamutoimet rauhassa, valmistaa aamiaisen rauhassa ja syödä sen rauhassa. Siihen se rauha yleensä jääkin. Jossain vaiheessa olen vitkastellut (luuhannut koneella) jo niin paljon, että täytyy rynnätä töihin. Onneksi sinne on matkaa 4 minuuttia, juosten 2. Ja onneksi mun ei tarvitse pukea mitään kummoisempaa päälle, koska laitan kuitenkin joko treenivaatteet tai roolivaatteet heti pukuhuoneessa.
Eräänää aamuna mulle tuli aamiaisen kanssa liian kiire, enkä ehtinyt juoda kahvia hitaasti. Liian kuumana en sitä hotkaise, siitä kuuluu nauttia! Tein seuraavanlaisen pikaratkaisun:
Tämä ratkaisu oli erinomainen. Se oli niin nerokas, että otin huippulaatuisia kuvia Samsungillani pukkarissa.
Eihän tämä mikään termari ole, mutta aika hauska ratkaisu mun mielestä! Oon parin kuukauden ajan juonut ainoastaan mutterikahvia, nam. Ja vaahdotan sen joka aamu enskarilahjaksi saadulle maidonvaahdottimella. Luksusta jokaiseen aamuun! :)
Eipä tässä sen kummoisempaa tänään!
Eräänää aamuna mulle tuli aamiaisen kanssa liian kiire, enkä ehtinyt juoda kahvia hitaasti. Liian kuumana en sitä hotkaise, siitä kuuluu nauttia! Tein seuraavanlaisen pikaratkaisun:
![]() |
Take away- lasipurkki keittiön kaapista! |
Tämä ratkaisu oli erinomainen. Se oli niin nerokas, että otin huippulaatuisia kuvia Samsungillani pukkarissa.
![]() |
Naurattaa, että osui juuri tää luomu mansikkahillopurkki. Jep. |
![]() |
Nämä kuvat sisältävät vahingossa tuotesijoittelua. Rainbow ja Rovio. |
Eipä tässä sen kummoisempaa tänään!
perjantai 22. marraskuuta 2013
Ihon kunto syksy 2013
Heippa!
Ajattelin nyt saada aikaan postauksen koskien mun ihon nykyistä kuntoa.
Jos palataan niihin aikoihin kun aloitin tämän blogin, eli kesään 2012, ihon kunto on parantunut dramaattisesti. Tämä ei tarkoita, etteikö mulla ikinä olisi ihottumaa vaan sitä, että olen saanut sen hallintaan. Suurimman osan ajasta ihoni on hyvässä kunnossa. Toki se on kuivahko, ja mulle "hyvää kuntoa" ei rappeuta esimerkiksi hieman hilseilvä silmäluomen kulma. Jollekin se on ongelmakohta, mulle voitto. Asiat on suhteellisia. :) Saan monilta taustani tietäviltä kommenttia ihon hyvään kuntoon liittyen.
Kuten kirjoitin viime syksynä, suurin apu tuli kosmetologiltani Cindy Rieralta. Otin käyttöön Environ- ihonhoitosarjan.
Käytin koko syksyn Environilta puhdistusmaitoa, kasvovettä (TÄRKEIN!!) sekä seerumimaista ohutta voidetta, jota on numeroissa 1-5. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitin numero ykkösestä ja nyt olen nelosessa. Näin iho totutetaan pikkuhiljaa voiteen sisältämiin vitamiineihin yms. En oikein osaa täsä tarkemmin selittää, mutta olen vain tehnyt niin kuin Cindy on neuvonut. :) Voide on ohutta ja toimii itselläni parhaiten kun hieron sen ihoon sen ollessa vielä kostea kasvoveden jäljiltä. Ohuutensa takia käytin sen jälkeen aina paksumpaa voidetta lisäksi aamuin illoin ja mulla se on ollut luonnonkosmetiikan L'Atélier des délices- merkiltä.
Kasvovedessä käytän ihan lotraamis-periaatetta. Mitä enemmän sen parempi! Se valmistaa ihon ottamaan vastaan rasvojen tuoman kosteuden ja pystyy oikeasti imemäänkin sen. Atooppisen, rutikuivan ihon kohdalla olen kuullut käytettävän kukkaruukku-vertausta. Jos kasvia ei ole kasteltu viikkoon ja sen multa on rutikuiva, ei auta että siihen kaataa kannullisen vettä. Vesi jää pyörimään kuivan mullan pinnalle. Ensin kannattaa kostuttaa vaikkapa sumutepullolla varovasti, ja sen jälkeen vesi imeytyy kosteampaan multaan ja sitä kautta pohjalle saakka. Makes sense! :) En voi kyllin korostaa kuinka paljon kasvovesi on auttanut mun ihon kuivuusongelmaa.
Environ-sarja on hintava, mutten jaksa välittää siitä. En voi edes laskea montako tuhatta olen laittanut elämäni aikana lääkärikäynteihin (10 min, 60euroa, reseptikäteen VRT. Cindyn hoito, 90min, täydellinen rentoutus, juttelua ja oikean avun ja neuvojen saantia, n.100 euroa), rasvoihin ja muihin tuotteisiin, jotka ovat lopulta jääneet käyttämättä.
Environin rinnalla olen käyttänyt myös jo aiemmin maintsemaani L'Atélier des délices- merkkiä: kasvovettä ja voiteita. Tuoksuvat ihanilta ja tuntuupa kivalta kun voin käyttää niitä! Olen aina ollut vain perusrasva-tyttö ja joutunut kieltäytymään kaikista tuoksuvista tuotteista kun ne eivät ole sopineet.
Suurin helpotus on ollut, ettei ihottumat ole vaikuttaneet työhön. Toki en joudu käyttämään paksuja teatterimaskeja vaan saan laittaa ihan jotain normaalia Maybellinen meikkivoidetta, mikä on tietysti ohuempaa kuin kakkumainen pohja, mutta on sopinut mulle hyvin. Puuterit yms. on teatterilta, mutta luomiväreinä saan suurimmaksi osaksi käyttää omaa NVEY Eco- sarjan palettiani.
Puhun vielä kasvovedestä sen verran, että kun näytöksen jälkeen poistan omilla aineilla maskit, tulee kasvovesivaiheessa vähintään kolme täysin meikkivoiteen täyteistä vanulappua. Aikaisemmin saatoin pestä esim. Aqualan L- voiteella kasvot, koska se on niin "hellävarainen". What a load of crap! Kaikki noi meikin jäänteet ovat siis jääneet ihoon. Huhhuh. Oikeat tuotteet auttavat kyllä kummasti.
Tämä blogi lähti liikkeelle myös siitä, että halusin eroon kortisonista. Olinkin ilman sitä melkein vuoden. Viime kesänä kuitenkin tilanne räjähti taas aivan käsiin. Iho oli kauheammassa kunnossa kuin ehkä ikinä, eli sama homma kuin silloin kesällä 2012. Ei muuta kun mars lääkäriin. Emme keksineet muuta, kuin että kesällä ilmassa leijuu niin paljon kaikkea kasvipölyjä yms, ja olen todella monelle kasville allerginen. Ihottuma voi siis kesäisin aiheutua kosketusallergiasta. Sain kortisonia. Ja käytin sitä. Ja ihottuma helpotti parissa päivässä. Se helpotus sen helvetin tilalle oli valtava.
Asenteeni kortisoniin on edelleen torjuvahko, mutta sen edelle menee turhan kärsimyksen vähentäminen. Käytän siis muutamai kertoja kuukaudessa kortisonivoidetta, jos ihottuma meinaa vallata tilaa. Ja se on auttanut. Ehkä joskus taas olen pidempiä aikoja ilman kortisonia. :)
Olen joka päivä kiitollinen siitä, että olen saanut ihonhoidon hallintaan.
Ajattelin nyt saada aikaan postauksen koskien mun ihon nykyistä kuntoa.
![]() |
Kuva on otettu eräänä iltapäivänä muutama viikko sitten, kasvoilla muistaakseni ollut Terre D'Ocin BB-voide aamupäivän ajan. |
Kuten kirjoitin viime syksynä, suurin apu tuli kosmetologiltani Cindy Rieralta. Otin käyttöön Environ- ihonhoitosarjan.
Käytin koko syksyn Environilta puhdistusmaitoa, kasvovettä (TÄRKEIN!!) sekä seerumimaista ohutta voidetta, jota on numeroissa 1-5. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitin numero ykkösestä ja nyt olen nelosessa. Näin iho totutetaan pikkuhiljaa voiteen sisältämiin vitamiineihin yms. En oikein osaa täsä tarkemmin selittää, mutta olen vain tehnyt niin kuin Cindy on neuvonut. :) Voide on ohutta ja toimii itselläni parhaiten kun hieron sen ihoon sen ollessa vielä kostea kasvoveden jäljiltä. Ohuutensa takia käytin sen jälkeen aina paksumpaa voidetta lisäksi aamuin illoin ja mulla se on ollut luonnonkosmetiikan L'Atélier des délices- merkiltä.
Kasvovedessä käytän ihan lotraamis-periaatetta. Mitä enemmän sen parempi! Se valmistaa ihon ottamaan vastaan rasvojen tuoman kosteuden ja pystyy oikeasti imemäänkin sen. Atooppisen, rutikuivan ihon kohdalla olen kuullut käytettävän kukkaruukku-vertausta. Jos kasvia ei ole kasteltu viikkoon ja sen multa on rutikuiva, ei auta että siihen kaataa kannullisen vettä. Vesi jää pyörimään kuivan mullan pinnalle. Ensin kannattaa kostuttaa vaikkapa sumutepullolla varovasti, ja sen jälkeen vesi imeytyy kosteampaan multaan ja sitä kautta pohjalle saakka. Makes sense! :) En voi kyllin korostaa kuinka paljon kasvovesi on auttanut mun ihon kuivuusongelmaa.
Environ-sarja on hintava, mutten jaksa välittää siitä. En voi edes laskea montako tuhatta olen laittanut elämäni aikana lääkärikäynteihin (10 min, 60euroa, reseptikäteen VRT. Cindyn hoito, 90min, täydellinen rentoutus, juttelua ja oikean avun ja neuvojen saantia, n.100 euroa), rasvoihin ja muihin tuotteisiin, jotka ovat lopulta jääneet käyttämättä.
![]() |
Silmänympärysihokin on voinut hyvin. Environin ohuen voiteen hieron silmien ympärillekin, mutta vakkari silmänympärysvoiteeni on Avènen superherkälle iholle tarkoitettu. Saa apteekeista. |
Environin rinnalla olen käyttänyt myös jo aiemmin maintsemaani L'Atélier des délices- merkkiä: kasvovettä ja voiteita. Tuoksuvat ihanilta ja tuntuupa kivalta kun voin käyttää niitä! Olen aina ollut vain perusrasva-tyttö ja joutunut kieltäytymään kaikista tuoksuvista tuotteista kun ne eivät ole sopineet.
Suurin helpotus on ollut, ettei ihottumat ole vaikuttaneet työhön. Toki en joudu käyttämään paksuja teatterimaskeja vaan saan laittaa ihan jotain normaalia Maybellinen meikkivoidetta, mikä on tietysti ohuempaa kuin kakkumainen pohja, mutta on sopinut mulle hyvin. Puuterit yms. on teatterilta, mutta luomiväreinä saan suurimmaksi osaksi käyttää omaa NVEY Eco- sarjan palettiani.
Puhun vielä kasvovedestä sen verran, että kun näytöksen jälkeen poistan omilla aineilla maskit, tulee kasvovesivaiheessa vähintään kolme täysin meikkivoiteen täyteistä vanulappua. Aikaisemmin saatoin pestä esim. Aqualan L- voiteella kasvot, koska se on niin "hellävarainen". What a load of crap! Kaikki noi meikin jäänteet ovat siis jääneet ihoon. Huhhuh. Oikeat tuotteet auttavat kyllä kummasti.
![]() |
Meikkaan arjessa pelkällä luonnonkosmetiikalla. Esittely tuotteista tulossa! |
Tämä blogi lähti liikkeelle myös siitä, että halusin eroon kortisonista. Olinkin ilman sitä melkein vuoden. Viime kesänä kuitenkin tilanne räjähti taas aivan käsiin. Iho oli kauheammassa kunnossa kuin ehkä ikinä, eli sama homma kuin silloin kesällä 2012. Ei muuta kun mars lääkäriin. Emme keksineet muuta, kuin että kesällä ilmassa leijuu niin paljon kaikkea kasvipölyjä yms, ja olen todella monelle kasville allerginen. Ihottuma voi siis kesäisin aiheutua kosketusallergiasta. Sain kortisonia. Ja käytin sitä. Ja ihottuma helpotti parissa päivässä. Se helpotus sen helvetin tilalle oli valtava.
Asenteeni kortisoniin on edelleen torjuvahko, mutta sen edelle menee turhan kärsimyksen vähentäminen. Käytän siis muutamai kertoja kuukaudessa kortisonivoidetta, jos ihottuma meinaa vallata tilaa. Ja se on auttanut. Ehkä joskus taas olen pidempiä aikoja ilman kortisonia. :)
Olen joka päivä kiitollinen siitä, että olen saanut ihonhoidon hallintaan.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Kylppärituotteita
Voisin esitellä osan tuotteista, joita käytän suihkussa. (uuh)
Kuvassa on Madaran shampoo ja hoitoaine, Weledan suihkugeeli ja SADE-merkkinen suolakuorinta.
Oon kokeillut muutamia luonnonkosmetiikan shampoita, esim. Urtekramin, eikä niissä ollut mitään vikaa sinänsä, mutta ehkä ne oli vähän liian blaah. Edullisia kylläkin! Ja saa nykyään aika monesta marketistakin, ilahduttavaa miten luonnonkosmetiikka rantautuu peruskauppoihinkin. En oo huomannut mitään dramaattisia eroja pesutehoissa verrattuna normishampoihin, mutta joskus kyllä kaipaan perusshampoiden ihania tuoksuja... :)
Nämäkin muuten löytyi Kouvolan Sokokselta! Pointsit. Hinta oli jotain 13 euron luokkaa. Näissä on jo jotain tyyliä, jos vertaan Urtekramin arkisempiin tuotteisiin. Ehkä olen turhamainen, mutta on näitä jotenkin spesiaalimpaa käyttää. Ja miksi en haluaisi tehdä arjestani erityistä, häh?? Nää on toimineet oikein hyvin.
Niin joo tossa ylemmässä kuvassa oleva Weleda Baby- sarjan shampoo/body wash on ihan kiva tuote. Ostin senkin Kouvolan Sokokselta viime vuonna kun tarvitsin suihkugeelin, enkä halunnut ostaa mitä tahansa. Baby- sarja on atoopikolle aika turvallinen valinta. En varmaan osta tätä tuotetta uudestaan sen loputtua, koska luonnonkosmetiikan viidakosta löytyy paljon ihanempiakin tuotteita! Toiseen kotiin ostin Joliesta saman merkin tyrni-suihkuvoiteen, joka siis kantaa nimeä Creamy Body Wash ja ah se on ihana! Koostumus, tuoksu, kaikki, JES. (Katoin tosin äsken, ettei sitä taida ainakaan Jolien verkkokaupasta saada.)
Tämänkin olen ostanut Kouvolasta! Tarkemmin Kouvolan Luontaistuote- kaupasta. Mulla on jo toinen purkki menossa, tää tuote on aivan ihana. Kuorin tällä vartalon ihon pari kertaa viikossa. Ihaninta se on rankan päivän jälkeen lämpimässä suihkussa. Parasta on hieroa suolaöljyseosta huolellisesti jalkapohjiin, josta piparminttuöljy ihanasti alkaa tuntua hengityksessä! Mystistä. Tän jälkeen vartalon iho on ihanan pehmeä ja silkkinen, ja vartalorasvakin imeytyy hyvin. Mulle, kuivaihoiselle, öljy toimii erittäin hyvin suihkussa käytettynä ihon kosteutukseen. Se imeytyy parhaiten juuri märälle iholle.
Tällaisia tuotteita mulle on käytössä Kouvolan kodissa. Esittelen muita tuotteita toisen kerran, samoin kuin meikkejä. :)
Kuvassa on Madaran shampoo ja hoitoaine, Weledan suihkugeeli ja SADE-merkkinen suolakuorinta.
Oon kokeillut muutamia luonnonkosmetiikan shampoita, esim. Urtekramin, eikä niissä ollut mitään vikaa sinänsä, mutta ehkä ne oli vähän liian blaah. Edullisia kylläkin! Ja saa nykyään aika monesta marketistakin, ilahduttavaa miten luonnonkosmetiikka rantautuu peruskauppoihinkin. En oo huomannut mitään dramaattisia eroja pesutehoissa verrattuna normishampoihin, mutta joskus kyllä kaipaan perusshampoiden ihania tuoksuja... :)
Nämäkin muuten löytyi Kouvolan Sokokselta! Pointsit. Hinta oli jotain 13 euron luokkaa. Näissä on jo jotain tyyliä, jos vertaan Urtekramin arkisempiin tuotteisiin. Ehkä olen turhamainen, mutta on näitä jotenkin spesiaalimpaa käyttää. Ja miksi en haluaisi tehdä arjestani erityistä, häh?? Nää on toimineet oikein hyvin.
Niin joo tossa ylemmässä kuvassa oleva Weleda Baby- sarjan shampoo/body wash on ihan kiva tuote. Ostin senkin Kouvolan Sokokselta viime vuonna kun tarvitsin suihkugeelin, enkä halunnut ostaa mitä tahansa. Baby- sarja on atoopikolle aika turvallinen valinta. En varmaan osta tätä tuotetta uudestaan sen loputtua, koska luonnonkosmetiikan viidakosta löytyy paljon ihanempiakin tuotteita! Toiseen kotiin ostin Joliesta saman merkin tyrni-suihkuvoiteen, joka siis kantaa nimeä Creamy Body Wash ja ah se on ihana! Koostumus, tuoksu, kaikki, JES. (Katoin tosin äsken, ettei sitä taida ainakaan Jolien verkkokaupasta saada.)
Tämänkin olen ostanut Kouvolasta! Tarkemmin Kouvolan Luontaistuote- kaupasta. Mulla on jo toinen purkki menossa, tää tuote on aivan ihana. Kuorin tällä vartalon ihon pari kertaa viikossa. Ihaninta se on rankan päivän jälkeen lämpimässä suihkussa. Parasta on hieroa suolaöljyseosta huolellisesti jalkapohjiin, josta piparminttuöljy ihanasti alkaa tuntua hengityksessä! Mystistä. Tän jälkeen vartalon iho on ihanan pehmeä ja silkkinen, ja vartalorasvakin imeytyy hyvin. Mulle, kuivaihoiselle, öljy toimii erittäin hyvin suihkussa käytettynä ihon kosteutukseen. Se imeytyy parhaiten juuri märälle iholle.
Tällaisia tuotteita mulle on käytössä Kouvolan kodissa. Esittelen muita tuotteita toisen kerran, samoin kuin meikkejä. :)
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Sosekeitto- näytöspäivien pelastaja
Tällä hetkelleä mulla on yksi lemppariruoka-aine ja se on kukkakaali. Siitä tulee niiiin hyvää sosekeittoa. Tai "perunamuussia". Tai sitä voi syödä ihan raakana. Nam.
Kun on tuplanäytös, varsinkin musikaalin tuplanäytös, on todella tarkkaa mitä voin syödä siinä välissä. Kerran kuvittelin syöneeni kevyesti: palan lohta ja fetasalaattia. Noh, vielä 45 minuuttia näytöksen alettua pohdin lavalla "Joo-o olen syönyt kalaa." Ei sitä mielellään lavalla syömisiään miettisi. Oon tullut siihen tulokseen, että ainut tarpeeksi kevyt, mutta ravitseva ruoka, on sosekeitto. Ylistän niitä, koska ne on todella nopeatekoisia ja keittoa on helppo tehdä kerralla isompi satsi ja vaikka pakastaa annoksittain kiireellisten ruokapäivien varalle.
Kukkakaalikeitto on kuin samettia söisi. :)
Sen kaverina Tuomon Luomu- ruisleipää. Vastaa täysin Samsaraa, jota saa ilmeisesti vaan pk-seudulta.
Keiton valmistin helposti:
1. Kuori ja pilko 3-4 perunaa, laita kiehumaan.
2. Paista öljytilkassa kattilan pohjalla 1 sipuli ja 1-2 valkosipulinkynttä.
3. Pese ja pilko kukkakaali, laita kattilaan ja täytä se vedellä (ei liikaa)
4. Mausta keitinvesi miten haluat. Itse käytän usein luomukasvisliemi-valmisteita, chilijauhetta, kuivattuja yrttejä yms.
5. Yhdistä kypsät perunat samaan kattilaan kun kukkakaali on pehmennyt.
6. Kaada osa liemestä talteen. Soseuta keitto. Lisää lientä kunnes saat keittoon haluamasi koostumuksen.
7. Taivaalliseksi keitto muodostui, kun lisäsin sinne Koskenlaskija- juustoa. AH. Myös tilkka kermaa käy.
Teen tätä keittoa myös parsakaali-versiona. Viime viikolla laitoin yhden kukkakaalin ja yhden parsakaalin. I LOVE SOSEKEITOT, koska niihin voi oikeastaan laittaa mitä vaan.
Kun on tuplanäytös, varsinkin musikaalin tuplanäytös, on todella tarkkaa mitä voin syödä siinä välissä. Kerran kuvittelin syöneeni kevyesti: palan lohta ja fetasalaattia. Noh, vielä 45 minuuttia näytöksen alettua pohdin lavalla "Joo-o olen syönyt kalaa." Ei sitä mielellään lavalla syömisiään miettisi. Oon tullut siihen tulokseen, että ainut tarpeeksi kevyt, mutta ravitseva ruoka, on sosekeitto. Ylistän niitä, koska ne on todella nopeatekoisia ja keittoa on helppo tehdä kerralla isompi satsi ja vaikka pakastaa annoksittain kiireellisten ruokapäivien varalle.
Kukkakaalikeitto on kuin samettia söisi. :)
Sen kaverina Tuomon Luomu- ruisleipää. Vastaa täysin Samsaraa, jota saa ilmeisesti vaan pk-seudulta.
Keiton valmistin helposti:
1. Kuori ja pilko 3-4 perunaa, laita kiehumaan.
2. Paista öljytilkassa kattilan pohjalla 1 sipuli ja 1-2 valkosipulinkynttä.
3. Pese ja pilko kukkakaali, laita kattilaan ja täytä se vedellä (ei liikaa)
4. Mausta keitinvesi miten haluat. Itse käytän usein luomukasvisliemi-valmisteita, chilijauhetta, kuivattuja yrttejä yms.
5. Yhdistä kypsät perunat samaan kattilaan kun kukkakaali on pehmennyt.
6. Kaada osa liemestä talteen. Soseuta keitto. Lisää lientä kunnes saat keittoon haluamasi koostumuksen.
7. Taivaalliseksi keitto muodostui, kun lisäsin sinne Koskenlaskija- juustoa. AH. Myös tilkka kermaa käy.
Teen tätä keittoa myös parsakaali-versiona. Viime viikolla laitoin yhden kukkakaalin ja yhden parsakaalin. I LOVE SOSEKEITOT, koska niihin voi oikeastaan laittaa mitä vaan.
perjantai 4. lokakuuta 2013
Ihana poskipuna
Moi taas!
Postaustahti sen kun tihenee, eh. Haluan kirjoittaa mun uudesta poskipunasta, ou jee! Oon n. puolentoista vuoden ajan siirtynyt luonnonkosmetiikkaan omissa meikeissä. Koska olen teatterissa töissä ja joudun työssäni meikkaamaan, niin ne kerrat kun "saan" vapaa-ajalla meikata, oon innoissani! Harjoituksiin en useinkaan laita meikkiä, ripsaria lukuunottamatta. (Täytyy kyllä myöntää, että joskus kun oon laittanut vähän pohjaa ja poskipunaa, niin on kyllä kiva olo, ehkä myös kollegoilla, hehe.)
Kun mulla on vapaahetkiä Helsingissä, eksyn usein Jolie- kauppaan. Tai mä mitään eksyn, ihan tietoisesti kävelen sinne. Tietoisesti senkin takia, että ne hetket kun olen Helsingissä liikkeen aukioloaikoina on harvassa! Haluan nykyään ostaa lähes kaiken mun kosmetiikan Joliesta. Se vaan tuntuu kivalta. Vaikka Kouvolan Sokoksella myydään esim. Weledan tuotteita, en silti haluaisi ostaa sieltä mun vartalorasvaa vaan nimenomaan ihanasta Joliesta ja kannattaa siten pientä myymälää.
Iso syy siihen, että tykkään asioida Joliessa, on palvelu. Hyvä palvelu on asia, jota osaa arvostaa kun se kohdalle osuu. Menin Jolieen ja Jutta tuli heti kysymään voiko olla avuksi. Sanoin etsiväni syksyistä poskipunaa. Olisin varmaan tyytynyt siihen, että Jutta suosittelee yhtä sävyä, ehkä kokeilisin sitä ranteeseen ja that's it. Mutta ei! Jutta levittää reilusti paria punaa omalle ranteelleen ja kysyy haluanko, että hän testaa mun kasvoille niitä. No halusin! Jutta kokeili yhtä punaa, joka ei mun mielestä sopinut mulle. Sitten hän pyyhki ne pois, lisäsi meikkipohjaa ja kokeili toista, eli Zuiin Peach- poskipunaa. Olin kuullut ja lukenut kyseisestä tuotteesta useastakin blogista, mutta jotenkin ajattelin, että se on liian kesäinen ja shimmerinen ja jotain. No sehän näytti ihanalta! En yhtään ihmettele, että moni on rakastunu siihen (esim. Karkkipäivän Sanni). Taas kerran mulle tuli aivan prinsessaolo! Joskus helmikuussa kirjoitin tänne samanlaisesta kokemuksesta, kun Jutta kokeili mulle pinkkiä huulipunaa, jonka myös ostin osittain siksi, että sain vaan niin hyvää palvelua. Ja sekin huulipuna on ollut ihana.
Poskipunan lisäksi etsin vartalovoita, koska edellinen Flow-kosmetiikan kookos-vartalovoi vetelee viimeisiään. Päädyin Melvitan kolmen hunajan vartalovoihin ja apua en kestä miten ihanalta se tuoksuu! Välillä vaan avaan sen haistellakseni sitä! Äsken laitoin sitä ekaa kertaa ja se oli päivän paras hetki. Hyvä kosmetiikka voi todellakin tehdä arjesta parempaa. Tähän loppuun vähän nolo tunnustus, joka menee samaan kategoriaan, mut on ehkä vähän sad. Poden keuhkoputkentulehdusta ja oon joutunut olemaan neljän seinän sisällä. Eilen ihasteiln mun Jolie- ostoksia ja päädyin laittamaan sitä poskipunaa ja tuli heti parempi mieli haha. Suosittelen!!
Ai niin toi pahvinen Muumi- kortti oli löytö sellasesta viheliäisestä Euro- kaupasta. Vihaan niitä kauppoja! Ne on vaan täynnä kaikkee skeidaa ja krääsää. Mutta KOUVOLASSA näin ikkunassa tollasia A5-kokoisia Muumi- kortteja ja marssin sisään ja ostin kaksi. Ne maksoi 2e kappale ja ovat nättejä. Eikun ostinkin neljä, koska haluisin antaa siskoille myös ton ihanan Kuka lohduttaisi Nyytiä- kuosisen kuvan. Nää on myös mun yritys sisustaa Kouvolan kämpän huonetta, haha.
Nonniin nyt täytyy lähteä töihin, moikka Pihla ja Sanna, luultavasti ainoat, ketkä tätä lukee nykyään kun en ikinä päivitä :D
EDIT. 24.10.2013: Niin siis tajusin lähes heti tämän postauksen julkaistuani, että se Zuiin kulttiposkipuna, josta on kohkattu, onkin sävy MANGO. Menee persikat ja mangot sekaisin! Eli Sannin Karkkipäivä-blogissakin puhutaan siis Mango- sävystä. Mutta tämä Peach on varmasti vähintään yhtä ihana ^^
Postaustahti sen kun tihenee, eh. Haluan kirjoittaa mun uudesta poskipunasta, ou jee! Oon n. puolentoista vuoden ajan siirtynyt luonnonkosmetiikkaan omissa meikeissä. Koska olen teatterissa töissä ja joudun työssäni meikkaamaan, niin ne kerrat kun "saan" vapaa-ajalla meikata, oon innoissani! Harjoituksiin en useinkaan laita meikkiä, ripsaria lukuunottamatta. (Täytyy kyllä myöntää, että joskus kun oon laittanut vähän pohjaa ja poskipunaa, niin on kyllä kiva olo, ehkä myös kollegoilla, hehe.)
Kun mulla on vapaahetkiä Helsingissä, eksyn usein Jolie- kauppaan. Tai mä mitään eksyn, ihan tietoisesti kävelen sinne. Tietoisesti senkin takia, että ne hetket kun olen Helsingissä liikkeen aukioloaikoina on harvassa! Haluan nykyään ostaa lähes kaiken mun kosmetiikan Joliesta. Se vaan tuntuu kivalta. Vaikka Kouvolan Sokoksella myydään esim. Weledan tuotteita, en silti haluaisi ostaa sieltä mun vartalorasvaa vaan nimenomaan ihanasta Joliesta ja kannattaa siten pientä myymälää.
Iso syy siihen, että tykkään asioida Joliessa, on palvelu. Hyvä palvelu on asia, jota osaa arvostaa kun se kohdalle osuu. Menin Jolieen ja Jutta tuli heti kysymään voiko olla avuksi. Sanoin etsiväni syksyistä poskipunaa. Olisin varmaan tyytynyt siihen, että Jutta suosittelee yhtä sävyä, ehkä kokeilisin sitä ranteeseen ja that's it. Mutta ei! Jutta levittää reilusti paria punaa omalle ranteelleen ja kysyy haluanko, että hän testaa mun kasvoille niitä. No halusin! Jutta kokeili yhtä punaa, joka ei mun mielestä sopinut mulle. Sitten hän pyyhki ne pois, lisäsi meikkipohjaa ja kokeili toista, eli Zuiin Peach- poskipunaa. Olin kuullut ja lukenut kyseisestä tuotteesta useastakin blogista, mutta jotenkin ajattelin, että se on liian kesäinen ja shimmerinen ja jotain. No sehän näytti ihanalta! En yhtään ihmettele, että moni on rakastunu siihen (esim. Karkkipäivän Sanni). Taas kerran mulle tuli aivan prinsessaolo! Joskus helmikuussa kirjoitin tänne samanlaisesta kokemuksesta, kun Jutta kokeili mulle pinkkiä huulipunaa, jonka myös ostin osittain siksi, että sain vaan niin hyvää palvelua. Ja sekin huulipuna on ollut ihana.
Poskipunan lisäksi etsin vartalovoita, koska edellinen Flow-kosmetiikan kookos-vartalovoi vetelee viimeisiään. Päädyin Melvitan kolmen hunajan vartalovoihin ja apua en kestä miten ihanalta se tuoksuu! Välillä vaan avaan sen haistellakseni sitä! Äsken laitoin sitä ekaa kertaa ja se oli päivän paras hetki. Hyvä kosmetiikka voi todellakin tehdä arjesta parempaa. Tähän loppuun vähän nolo tunnustus, joka menee samaan kategoriaan, mut on ehkä vähän sad. Poden keuhkoputkentulehdusta ja oon joutunut olemaan neljän seinän sisällä. Eilen ihasteiln mun Jolie- ostoksia ja päädyin laittamaan sitä poskipunaa ja tuli heti parempi mieli haha. Suosittelen!!
Ai niin toi pahvinen Muumi- kortti oli löytö sellasesta viheliäisestä Euro- kaupasta. Vihaan niitä kauppoja! Ne on vaan täynnä kaikkee skeidaa ja krääsää. Mutta KOUVOLASSA näin ikkunassa tollasia A5-kokoisia Muumi- kortteja ja marssin sisään ja ostin kaksi. Ne maksoi 2e kappale ja ovat nättejä. Eikun ostinkin neljä, koska haluisin antaa siskoille myös ton ihanan Kuka lohduttaisi Nyytiä- kuosisen kuvan. Nää on myös mun yritys sisustaa Kouvolan kämpän huonetta, haha.
Nonniin nyt täytyy lähteä töihin, moikka Pihla ja Sanna, luultavasti ainoat, ketkä tätä lukee nykyään kun en ikinä päivitä :D
EDIT. 24.10.2013: Niin siis tajusin lähes heti tämän postauksen julkaistuani, että se Zuiin kulttiposkipuna, josta on kohkattu, onkin sävy MANGO. Menee persikat ja mangot sekaisin! Eli Sannin Karkkipäivä-blogissakin puhutaan siis Mango- sävystä. Mutta tämä Peach on varmasti vähintään yhtä ihana ^^
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)